Oletteko koskaan miettineet, miksi mediat täyttyvät ammattimaisista muistelujutuista alta aikayksikön, kun joku kuuluisa henkilö kuolee? Jutut on tietenkin tehty etukäteen.
Osattiin sitä ennenkin. Yleisradiossa musiikkipäällikkö Toivo Haapanen väsäsi säveltäjä Jean Sibeliuksesta muistokirjoituksen 1940-luvun lopulla ja äänittikin sen siltä varalta, ettei ehdi itse ajoissa radiostudioon. Ei ehtinyt. Haapanen kuoli 1950. Paperi ja nauha jäivät kassakaappiin, josta paperi sitten poimittiin luettavaksi, kun Sibelius kuoli 1957.
Ajattelin kokeilla jotain samaa. Kirjoitin Suomen voitosta Eurovision laulukilpailussa 2026 pari päivää ennen finaalia. Mielestäni syy voitolle oli nähtävissä. Tarjosin juttua kolmeen lehteen, eivät huolineet. Laitoin sitten pidemmän version näille sivuille – muutama tunti ennen finaalia. Kerrankin olin ensimmäisenä!
Menikö pieleen? Tätä kirjoittaessani en sitä tiedä.
************
Suomen edustuskappale Liekinheitin voitti Eurovision laulukilpailun 2026. Laulaja Pete Parkkonen ja viulisti Linda Lampenius tekivät mahdottomasta totta.
Milloin viimeksi duo-esitys on voittanut Euroviisut?
Azerbaidžanin laulajakaksikko Ell ja Nikki vei potin 2011, mutta voittoa varjosti epäilys äänestysmanipulaatiosta ja kilpailun vaatimaton taso.
Parhaiten duot (ja kahden hengen yhtyeet) pärjäsivät viisuissa 1985–2000, jolloin voittajia olivat Norjan Bobbysocks 1985, Irlannin Paul Harrington ja Charlie McGettigan 1994, Norjan Secret Garden 1995 ja Tanskan Olsen Brothers. Sitä ennen vuonna 1963 voiton vei Tanskan muusikkopariskunta Grethe ja Jørgen Ingmann. Selvästikin pohjoiseurooppalainen ilmiö!
Duo-esitys uudella otteella
Suomen edustajat näyttivät, että vanhanaikaiseksi luultu konsepti sopii nykyviisuihin paremmin kuin koskaan. Menetelmä piti vain päivittää nykyaikaan. Siinä onnistuttiin uskomattoman hyvin.
Euroviisuissa tärkeintä on vangita äänestäjän huomio. Yksi solisti ja villi visuaalisuus ovat monen mielestä valttia viisulavalla. Musiikki nojaa ärsykepulssiin. Sävellys häröilee, meno muistuttaa musikaalia: ei selkeitä säkeistöjä, väliin eri tempoa ja loppuun vaikka kokonaan uusi osa.
Liekinheitin osoitti, että on toinenkin keino. Yhden solistin sijaan lavalla oli kaksi tasaveroista solistia. Perinteinen duo-tyyli lensi romukoppaan. Ei ollut laulu–laulua vaan laulu–viulua. Ei ollut tylsää silmiintuijottelua vaan jännitettä.
Katsoja hätkähti. Kohtaavatko duon intohimot ollenkaan?
 |
| Pete Parkkonen ja Linda Lampenius Liekinheittimen loppusekunneilla. Kuvakaappaus, Eurovision laulukilpailun semifinaali 2026, Yle Areena. |
Oliko se tango sittenkin?
Linda ja Pete uudistivat duo-esitystä vuoropuhelun ja mollidraaman keinoin. Miksi tehdä yhden solistin ilotulitus, kun on palava soitto ja rippituoli?
Liekinheitin hyödynsi musiikillista seikkailumieltä sortumatta ylisovittamiseen. Poppia, tangoa ja klassista musiikkia yhdistelevä sävellys nojasi lopulta tuttuun suomalaiseen perinteeseen mutta modernilla tavalla.
Kappale erottui. Eurooppa sanoi: Vau!
Ensi vuonna uudestaan
Viisuvoittaja on tavannut inspiroida. Sveitsin oopperapop voitti 2024, ja Itävalta seurasi perässä 2025. Sitä ennen juhlivat yhtyeet (Italia 2021, Ukraina 2022).
Näiden väliin änkesi Ruotsi 2023, mutta sehän voittaakin viisut keskimäärin seitsemän vuoden välein. Ja tekihän sekin tuplat, kun vuoden 2012 voittaja Loreen kääräisi uuden voiton.
Onnea siis solisti-lauluntekijät Linda Lampenius ja Pete Parkkonen sekä kappaleen muut tekijät Lauri Halavaara, Vilma Alina Lähteenmäki ja Antti Riihimäki. Onnea myös taustatiimille, etenkin lavasuunnittelijoille!