Taas on se aika vuodesta, kun kauppojen tarjouskorit pursuavat kummitustavaraa ja kaduilla kulkee luurankoja. Halloween hiipii esiin syyskuussa ja nappaa meidät lokakuun lopulla. Mutta milloin ja miten se oikein tuli Suomeen?
 |
| Kauhua kauppakeskuksessa: Pasilan Tripla syyskuussa 2025. JM. |
Halloween, alkujaan All Hallow's Eve eli kaikkien pyhimysten aatto, on anglosaksisissa maissa syntynyt juhlaperinne. Monien sesonkijuhlien tavoin siinä yhdistyvät pakanalliset juuret ja kristinuskon perinteet. Lokakuun viimeiseen päivään osuva Halloween on sadonkorjuujuhlan aikaa ja toisaalta vainajien, pyhimysten ja marttyyrien muistelupäivä. Suomessa ajanjaksoa on on vietetty sekä kekrin että pyhäinpäivän nimellä.
Halloween levisi 1800-luvulla Skotlannin ja Irlannin siirtolaisten mukana Amerikkaan ja palasi 1900-luvulla takaisin Eurooppaan, ensin tihkuen, lopulta massiivisesti vyöryen. Niin kävi myös Suomessa.
High Society Halloween
Ensimmäiset Halloween-juhlat Suomessa järjesti Helsingin Sotainvalidit ry:n naisjaosto Kalastajatorpalla 1950. Halloween Party oli hyvin erilainen nyky-Halloweeniin verrattuna. Jaoston hyväntekeväisyysnaamiaisissa kerättiin varoja sodassa vammautuneiden hyväksi. Pääsylippujen ja tuotemyyntien lisäksi varoja kertyi huutokaupasta. Esimerkiksi vuonna 1957 huudettiin valtava täytekakku, joka päätyi juhlan suojelijana toimineen Yhdysvaltain suurlähettilään John D. Hickersonin pöytään.
 |
| Halloween-tunnelmaa ravintola Adlonissa 1957, asialla Helsingin Sotainvalidit ry:n naisjaosto. Museovirasto / Finna. |
Kauhua kerhohuoneella
Ruohonjuuritasolle Halloween alkoi laskeutua, kun High society -pirskeet kuivuivat vuonna 1958 ja Suomi-Amerikka-yhdistykset eri paikkakunnilla ottivat juhlat haltuun. Ensimmäisenä oli liikkeellä Turun yhdistys vuonna 1958. Turun Sanomat hehkutti, miten Hamburger Börsissä on tarjolla tapahtuma, jossa "kummituksetkin ovat kuulemma hyvässä huumorissa". Karnevalistisen tunnelman varmisti Helsingistä tilattu Retuperän WPK:n 12-henkinen puhallinorkesteri.
 |
| Turun Sanomat 19.10.1958. |
Suomi-Amerikka-yhdistykset juhlivat Halloweenia 1960-luvun vaihteessa Turun lisäksi ainakin Helsingissä, Lahdessa, Lieksassa, Porissa ja Tampereella. Juhlamenot vaihtelivat gaalatyylistä kerhohuonenaamiaisiin.
Helsingin Suomi-Amerikka -yhdistys oli niin iso, että sen alaisuudessa toimi useita kerhoja, aktiivisimpana Ladies' Club, jonka Halloweenissa vuonna 1960 oli viihdeorkesteri, Kansallisoopperan tanssija, Yhdysvaltojen suurlähetystön väkeä ja noidiksi pukeutuneita lapsia. Muutamaa vuotta myöhemmin yhdistyksen jäsenmäärä oli jo 3 000 ja juhlakin alkoi muuttua nuorisovetoisempaan suuntaan.
Myös Lahdessa oltiin aktiivisia. Vuonna 1961 eräs Lahden Halloween-juhlien järjestäjistä oli Raimo Häyrinen, josta sittemmin tuli tunnettu urheiluselostaja.
Suuresta kurpitsasta kauhuelokuviin
Halloween nousi suuremman yleisön tietoisuuteen 1960-luvulla muun muassa Charles M. Schulzin Tenavat-sarjakuvan ansiosta. Tenavissa Jaska Jokusen Eppu-ystävä uskoo "Suureen kurpitsaan", joka Halloween-yönä nousee lentoon kurpitsapenkistä ja jakaa lapsille lahjoja kuin joulupukki konsanaan. Suomessakin esitetyssä animaatioelokuvassa Se on suuri kurpitsa, Jaska Jokunen (1966) nähtiin uudenlaista, lapsivetoista Halloween-kuvastoa.
Samoihin aikoihin Yhdysvalloissa käyneet suomalaiset vaihto-opiskelijat ja stipendiaatit alkoivat levittää tietoa Halloweenista. Vähitellen juhla alkoi saada verisempää kuvastoa, kun monet populaarikulttuurin tuotteet, kenties tunnetuimpana John Carpenterin ohjaama elokuva Halloween – naamioiden yö (1978), hyödynsivät syysjuhlan pimeää puolta.
 |
| Halloween-juhlat elokuvassa Se on suuri kurpitsa, Jaska Jokunen. Kuvakaappaus. |
Lapset kasvoivat, niin myös Halloween
Suuren kurpitsan legenda kuihtui kuvioista, mutta kauhu pysyi ja löysi viimeistään 1990-luvulla tiensä lasten pariin. Suomi-Amerikka-yhdistysten kindergartenit ja pian muutkin päiväkodit alkoivat syksyn pimetessä leikkiä Halloween-kuvastoilla. Voi olla, että kauhurockia esittävän Lordin menestys lasten parissa levensi tietä tällaisille tunnelmille, vaikka vuoden 2006 euroviisuvoittajamme ei varsinaisesti ollut mikään Halloween-maskotti.
 |
| Helsingin Suomi-Amerikka -yhdistyksen leikkikoulussa Halloween oli vuoden kohokohtia 1990-luvulla. HSAY jäsentiedote 1/1992. |
Nyt Halloweenista nauttiminen on jo lasten oikeus tai – jos kauhurekvisiitan markkinoijilta kysytään – peräti velvollisuus. Halloweeniin kasvaneet entiset lapset puolestaan ovat jatkaneet nuorina ja nuorina aikuisina juhlimisen perinnettä omissa piireissään, eivätkä aikuisetkaan ole olleet kuvastolle immuuneja. Halloweenista on tullut kansanjuhla, pimeyden ja kuoleman vappu.
Kirjoitus on julkaistu lyhyempänä versiona Turun Sanomissa 31.10.2025.
Lähteet
Helsingin Suomi-Amerikka Yhdistyksen kokoelma, Kansallisarkisto
Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton jäsenlehdet Suomi Finland – USA ja SAM Magazine
Digi.kansalliskirjasto.fi -palvelun lehtiaineistot