Kiusaaja vai kiusattu? Israel Eurovision laulukilpailussa 2024

Israel kahmi yleisöääniä vuoden 2024 Eurovision laulukilpailussa. Toisinkin olisi voinut käydä. Israel aloitti syksyllä 2023 hyökkäyksen Gazaan sen jälkeen, kun terroristijärjestö Hamas oli ensin iskenyt Israeliin. Tuhoisa hyökkäys on nakertanut maan mainetta. Mikä selittää Israelin viisusuosion?

 

Vuoden 2024 Eurovision laulukilpailu jää historiaan monella tapaa pieleen menneinä kisoina. Kun yleisradioyhtiöiden liittouma ja kisojen vastuutaho Ebu maaliskuussa 2024 salli pitkän väännön jälkeen Israelin osallistua Ruotsin Malmössä järjestettävään kilpailuun, vastalauseiden aallot alkoivat hyökyä. 

 

Itse kisaviikolla tapahtui enemmän käänteitä kuin vetävimmissä draamasarjoissa. Oli Israelin vastaisia mielenosoituksia, semifinaaliäänestyksen tietovuotoa Italiassa, Alankomaiden sulkeminen pois finaalista epäasialliseksi väitetyn käytöksen vuoksi, huutomyrskyjä ja protestiuhkia. 

 

Finaalilähteyksessä lauantaina 11.5. järjestäjät käyttäytyivät kuin mitään ei olisi meneillään. Tapahtuma oli irvokas muutenkin, sillä kilpailun järjestäjä Ruotsin yleisradioyhtiö SVT keskittyi väliaikanumeroissa esittelemään omaa viisu- ja pophistoriaansa niin kuin se olisi oikeasti kiinnostanut muuta maailmaa. Sama juttu oli toistunut semifinaaleissa. Oltiin syvällä "viisukuplassa".

 

Kilpailun voitti raatiäänien turvin Sveitsin Nemo kappaleella The Code. Israelille raatiääniä herui vain nimeksi, mutta yleisöääniä se sai toiseksi eniten heti Kroatian perään. Lopullinen sijoitus oli viides. Jos ennakkosuosikkeihin lukeutunut Alankomaat olisi ollut finaalissa, Israelin mahdollisuus vielä parempaan sijoitukseen olisi ollut täysin realistinen.

 

Lähde: Eurovisionworld.com










Kannattaa olla altavastaaja

 

Miksi yleisö suosi Israelia, vaikka maa samaan aikaan pommitti Gazaa raunioksi ja oli myös kansanmurhatutkinnan kohteena? 

 

Epäilemättä Israelin politiikan kannattajat mobilisoituivat ja antoivat äänensä Eden Golanille ja tämän edustuskappaleelle Hurricane. Pelkästä poliittisesta masinoinnista ei kuitenkaan voinut olla kyse, vaan jollain tavalla Eden Golan onnistui koskettamaan hyvin laajoja kansanosia. 

 

Koska Ebu ei ole tavannut avata Euroviisuihin liittyvää puhelindataansa ja koska mielipidekyselyitäkään ei ole tarjolla, on pakko arvailla.

 

Ehkä äänestäjät eivät välittäneet siitä, että Israel kävi samaan aikaan tuhoisaa hyökkäyssotaa Gazassa. Ehkä äänestäjiin puri sittenkin Ebun viesti siitä, että Euroviisut on ei-poliittinen tapahtuma.

 

Ja nyt seuraa kaikkein tärkein ehkä: äänestäjät näkivät protestoinnin kohteeksi joutuneen Eden Golanin kiusattuna eikä kiusaajana.

 

Euroviisuissa koko maailma näytti olevan Eden Golania vastaan. Tuntui kuin kaikki olisivat kartelleet häntä kuin syrjittyä lasta koulunpihalla ja sitten vielä haukkuneet selän takana. Ehkä valkoiseen kaapuun pukeutunut nuori, viattoman oloinen naislaulaja vetosi parhaimpia viisuperinteitä kunnioittavalla surullisella pop-balladillaan äänestäjiin juuri siksi. 


Lähde:Eurovisionworld.com


 

Ei ole vaikeaa sympatisoida hyvällä biisillä varustettua altavastaajaa.

 

Ei ollut merkitystä sillä, että Eden Golanin kappale oli Israelin presidentin ja muun poliittisen johdon toiveesta viilattu edustuskelpoiseksi viisuja varten. Eikä ollut merkitystä silläkään, että Golan oli nuoresta iästään huolimatta jo kokenut kilpailija, joka vieläpä oli ilmoittanut kokevansa "kutsumustehtäväkseen" suorittaa lähitulevaisuudessa asepalvelus Israelin armeijassa.

 

Äänestäjien protesti

 

Vielä yksi ehkä. Äänestäjät eivät halunneet äänestää niin kuin protestoijat Malmössä ja mediassa vaativat. Syntyi vastareaktio. 

 

Iltalehden toimittaja Mari Pudas tulkitsi tämän 12..5. julkaistussa kirjoituksessaan niin, että Israelia äänestäneet olivat "aikuisvauvoja": "Se on sitä samaa sarjaa, kun ravintosuosituksissa neuvotaan syömään enemmän kasviksia, paikalle ryntää aikuisvauva julistamaan, että hänpä lisää lihansyöntiä, öyh."

 

Asian voi ilmaista myös kohteliaammin. Äänestäjät halusivat toteuttaa itseään. 

 

Euroviisuissa itsensä toteuttaminen tarkoitti tällä kertaa sitä, että puhelinäänestyksessä valtaosa äänistä meni neljälle ennakkosuosikille eli äänestäjät peesasivat vedonlyöntitilastoja. Se ei ole Euroviisuissa mitenkään harvinaista, kuten esimerksi Yleisradion ulkomaantoimittaja Satu Helin on selvittänyt. Tilasto- ja mediajulkisuus vaikuttaa äänestämiseen. 

 

Toki eroavaisuuksia löytyy. Israel sai puhelinäänissä täydet pisteet Suomelta, Ruotsilta ja 11 muulta Länsi-Euroopan maalta. Itä-Eurooppa sen sijaan oli toisella linjalla. Esimerkiksi Kroatia ja Ukraina antoivat Israelille puhelimitse nolla pistettä ja Armenia yhden pisteen. 

 

Miksi näin kävi, se onkin sitten toinen juttu. 

 

Lähteet

Eurovision 2024 Results: Voting & Points. EurovisionWorld. https://eurovisionworld.com/eurovision/2024 [haettu 12.5.2024].

Miksi euroviisut ovat aina (maailman)politiikkkaa? Mistä maailma puhuu. Toim. Jenny Matikainen. Yle Areena podcast 2.5.2024. https://areena.yle.fi/podcastit/1-68780233 [haettu 12.5.2024].

Janne Mäkelä: Israelin kisakappale Euroviisuissa on hyvin poliittinen. Helsingin Sanomat 13.3.2024. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010290926.html [haettu 12.5.2024].

Mari Pudas: Euroviisut meni rikki – ja Israel saa aikuivauvat tanssimaan pillinsä mukaan. Iltalehti 12.5.2024.

https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/2cf1cccb-4f33-4480-8651-5eb88def0420 [haettu 12.5.2024].

Eras Swissa: 'My participation is part of a very important mission': Eden Golan gets ready for Malmo showdown. Israel Hayom 22.4.2024. [https://www.israelhayom.com/2024/04/22/my-participation-is-part-of-a-very-important-mission-eden-golan-gets-ready-for-malmo-showdown/ haettu 12.5.2024].