2017-05-03

Muistatko Monrepos'n: tarina menestylaulun takaa ja jälkeen


Itärajan taakse jäänyt kuuluisa puisto heräsi muistoina henkiin kuusi vuosikymmentä vuotta sitten. Haikea valssisävelmä on edelleen yksi myydyimpiä levytyksiä Suomessa. Mikä teki siitä menestyksen, ja minkälainen tarina siihen kätkeytyy?

Suomalaiset levy-yhtiöt ryhtyivät 1950-luvulla jakamaan artisteilleen kultalevyjä tunnustukseksi erinomaisesta levymyynnistä. Ensimmäisenä kultalevyn sai iskelmälaulaja Annikki Tähti (s. 1929), jonka esittämä Muistatko Monrepos'n myi lopulta yli 38 000 kappaletta. Se on kautta aikojen viidenneksi myydyin single Suomessa. Laulun sävelsi Erik Lindström (1922–2015) ja sanoitti Aili Runne (1920–1999). 

Vuonna 1955 levytetyn laulun menestystä on selitetty Karjala-kaiholla. Viipurin Linnasaaressa Suomenlahden rannalla sijainnut Monrepos oli Euroopan kuuluisimpia yksityisiä puistoja. Poluista, kaarisilloista, obeliskeista ja muista muistomerkeistä tunnettu 161 hehtaarin kokoinen puisto oli valmistunut 1800-luvun vaihteessa. 

Suosittu matkailukohde selvisi toisesta maailmansodasta lähes vaurioitta, mutta se joutui Neuvostoliiton haltuun. Puistosta tuli suomalaisille menetetyn Karjalan symboli, jonka merkitystä ylläpitivät muun muassa kuvakirjat ja postikortit. 

  Monrepos'n kaarisilta Knackstedt & Nätherin kuvakortissa, 
tarkka ajankohta tuntematon. Kuva Museoviraston kokoelmista.
                                                     

Vaikka kappaleessa ei mainittu Karjalaa eikä Viipuria, useimmat suomalaiset tiesivät, mitä Annikki Tähti tarkoitti, kun hän lauloi muistavansa ”puiston kaunehimman, ihanimman Monrepos’n” ja sen ”kaunehimmat kaarisillat” ja ”ihanimmat kuudanyöt”, jotka hän on ”iäks syömmeen” kätkenyt. Kenties laulun tekijät ja julkaisijat vihjasivat tähän tunnettuuden ja muistamisen oletukseen itsekin jättämällä kysymyslauseen muodostavan kappaleen nimen perästä kysymysmerkin pois.

Laulun menestystä siivitti jazzmuusikko Erik Lindströmin melodinen mollisävellys, josta on kuultavissa enteitä svengaavamman iskelmän läpimurrosta. Lindströmin Ranskalaiset korot vuodelta 1959 oli jo silkkaa jazziskelmää.

Monrepos-hittiin liittyy kaihoisa romanssi. Aili Runne o.s. Piippo tutustui kesällä 1939 Viipurissa vänrikkiin, joka pyysi nuorta naista elokuviin ja ravintolaan. Aili halusi kuitenkin puistoon, johon hän oli ihastunut neljää vuotta aiemmin kesätöiden lomassa. 

Romanssi syttyi, mutta se tukahtui sodan roihujen alle. 

Aili Piippo meni myöhemmin naimisiin muusikko Ossi Runnen veljen Allanin kanssa. Avioliitto ajautui vaikeuksiin, ja Aili Runne alkoi kirjoittaa runoa muistojen puistosta. Se päätyi levytettäväksi, kun äänilevykaupassa työskennellyt Runne tapasi Erik Lindströmin ja tarjosi tälle sanoituksiaan. 

Vaikka Muistatko Monrepos'n oli jättimenestys, ei sanoittaja hyötynyt siitä kuin nimeksi. Aili Runne sai pienen kertakorvauksen, jolla yksinhuoltaja osti perheelleen veivattavan pulsaattoripesukoneen. Erik Lindström sen sijaan neuvotteli paremman sopimuksen ja tuli esittelemään sanoittajakumppanilleen Monrepos-tuloilla hankittua uutta autoa. 

1950-luvun Suomessa ammattisanoittajia oli hyvin vähän. Heille maksettiin palkkioita vaihtelevin käytäntein. Aili Runne oli sittemmin mukana etujärjestötoiminnassa parantamassa sanoittajien asemaa. Tekijänoikeustuloja Monrepos-hitistä hänelle alkoi kertyä 1970-luvulla, kun sanoittajat hyväksyttiin Teoston jäseniksi. 

Annikki Tähti, Erik Lindström ja Aili Runne Monrepos-hitin aikoihin. Kuva Tahtipuikko-blogin sivuilta, tarkempi alkuperä tuntematon.


Karjala ei jättänyt Aili Runnetta rauhaan. Hänen toinen tunnettu kaihokappaleensa Laps' olen Karjalan syntyi 1960-luvulla. Sen hän sävelsi itse. Monrepos-haaveet puolestaan olivat toteutua, kun Runnetta kosiskellut vänrikki näki iltapäivälehden syntymäpäivähaastattelussa tutun tyttönimen. Mies saapui kahdenkymmenen ruusun kera entisen heilansa luokse, mutta tämä ei enää halunnut virvoittaa vanhaa lemmenliekkiä.

Muistatko Monrepos'n koki uuden tulemisensa vuonna 2002, kun Annikki Tähti esitti kirpputorin johtajaa Aki Kaurismäen menestyselokuvassa Mies vailla menneisyyttä. Koskettavassa konserttikohtauksessa Tähti lauloi ensihittinsä rautalankayhtyeen säestämänä. Elokuva nosti pitkän uran tehneen suosikkilaulajan jälleen parrasvaloihin. 

Monrepos'n puisto sen sijaan on kadottanut loistonsa. Puisto nimettiin neuvostoajan lopulla suojelukohteeksi, mutta restaurointiyrityksistä huolimatta alue ja siihen kuuluvat rakennukset ovat päässeet rapistumaan. 

Lähteet
Pekka Hakala: Herään siihen, että laulua tulee. Helsingin Sanomat 22.2.1990.
Juha Henriksson & Erik Lindström: Svengaten, Erik. Erik Lindströmin elämä ja musiikki. Tammi 2005.
Leena Rossi, toim.: Saanko luvan? Iskelmä-Suomen ilmiöitä 1900-luvulla. K & h 2005.
Sirpa Runnen haastattelu. Musiikkiarkisto JAPA.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti