Kirjastokortilla keikka kotiin




Jouduin keväällä 2015 työttömäksi. Viimeistelin samalla folklevyä. Aloin miettiä, voisinko markkinoida musiikkiani ilmoittautumalla esiintyjäksi, jota voisi "lainata" kirjastokortilla kotiin – tai mihin vain.

Tuumailin käytännön niin, että homma luodaan kirjaston kanssa ja että pitää olla jonkinlainen ajanvaraussysteemi. Määritellään etukäteen mahdolliset keikka-ajankohdat, esimerkiksi kymmenen kertaa tietyn viikon sisällä. Asiakas sitten vain ruksaa haluamansa ajan ja painaa enteriä tai vilauttaa kirjastokorttia.

Ja minä ilmaantuisin sovittuna aikana kitara kourassa ja huuliharpputeline kaulassa lainaajan kotiovelle.

Innostuin

Se oli mielestänin näppärä idea. Lainaus olisi asiakkaalle ilmaista. Ohjelmisto koostuisi omista kappaleistani. Keikalla voisin myydä levyjäni. Vau!

Kirkkaana ajatuksena oli, että systeemi kannattaa tehdä teknisesti helpoksi ja mahdollisimman epäbyrokraattiseksi niin kirjastolle, esiintyjälle kuin myös lainaajalle.

Bonuksena hanke voisi herättää mediahuomiota, ainakin aluksi. Ja vaikka huomiota ei tulisi, jutun ensiaskeleet voisi joka tapauksessa dokumentoida yhteistyössä videokuvaajan kanssa.

Huh, olin intoa täynnä. Tajusin kyllä, että hankkeeseen liittyi vastuukysymyksiä ja muita haasteita, joista vähäisin ei ollut oma matala artistiprofiilini.

Äh, mitä niistä!



Ja epäonnistuin

Menin Helsingin kaupunginkirjastossa työskentelevän tuttavani Lassin juttusille. Hän oli alustavasti kiinnostunut – ja siirtyi sitten seuraavalla viikolla muihin tehtäviin.

Intoni joutui muutenkin koetukselle. Aloin listata hankkeen haasteita. Niitä oli paljon. Levyni ilmestyi, eikä kukaan huomannut sitä. Työttömyys rassasi todella paljon. Välillä otti sydämestä. Tunsin epäonnistuneeni, juttu kuivui kasaan.

Sittemmin kirjastokortilla on saanut lainata mitä vain porakoneista kaupunginorkestereiden kausikortteihin. Tietääkseni ei kuitenkaan esiintyjiä. Nostetaanpa siis kolmikohtainen idea ja siihen liittyvät yksitoista haastetta (tiedän, liian monta, eikä siinä vielä ollut vielä kaikkia) uudestaan esiin.

En ole ideaa sen koommin kehitellyt. Omasta puolestani kuka tahansa saa viedä tätä eteenpäin tai poimia parhaat palat.




1. Näin lainaus toimii

1.1. Kirjasto tarjoaa

Kirjasto luo lainausjärjestelmän. Kirjastolla voisi olla esiintyjälista, pääkaupunkiseudulla esimerkiksi "Helmet-esiintyjä", genreittäin järjestettynä ja linkein varustettuna.

Kirjaston kannattaa tehdä lainaussivulle selkeät ohjeet, esimerkiksi: "Palvelu ja esitys ovat lainaajalle maksuttomia. Maksullisista esiintymisistä lainaaja ja esiintyjä sopivat keskenään."

1.2. Asiakas lainaa

Asiakas valitsee esiintyjän ja vastaa säädyllisistä esiintymisolosuhteista. Kyse on yksityistilaisuudesta. Lähtökohta on "olohuone riittää". Mikäli asiakas haluaa muuta kuin lainausjärjestelmässä esiteltyä ohjelmistoa tai palvelua, neuvottelee hän tästä erikseen esiintyjän tai esiintyjän edustajan kanssa.

Lainaaja saa tallentaa esityksen ja sopimuksenvaraisesti julkaista sen sosiaalisessa mediassa.

1.3. Esiintyjä esiintyy

Pääsääntöisesti esiinnytään kevyesti. Ei vahvistinlaitteita, lyhyt esitys (vaikkapa korkeintaa 15 minuuttia), yksi esiintyjä tai pieni kokoonpano.

Hanke ei ehkä kiinnosta ammattiartisteja muuten kuin satunnaisena kokeiluna ja markkinointitemppuna. Sen sijaan puoliammattimaisille toimijoille, musiikkiopiskelijoille ja harrastajille tässä voisi olla ideaa. Heille tätä voisi suunnata esimerkiksi näin:

"Uusi levy valmisteilla? Käy testaamassa laulujen live-kelpoisuus."

"Pianotutkinto tulossa? Karista jännitys ja esitä kappaleet vieraalla pianolla vieraalle yleisölle."

"Toimiiko bändimatskusi akustisesti? Kokeile lähiolohuoneessa."



2. Hankkeen haasteet

2.1. Kiinnostavuus

Onko musiikkikirjastoilla intoa kehitellä uutta palvelua, jossa aineistojen sijasta lainataan eläviä ihmisiä? Ovatko lainaajat innostuneita tilaamaan tuntemattomia ihmisiä kotiinsa? Vaivautuuko kukaan esiintymään ilmaiseksi?

2.2. Koordinointi

Lainausjärjestelmän ylläpito voi olla haasteellista. Esiintyjän pitäisi saada hyvissä ajoin tieto lainaajista eli keikkapaikoista ja -ajoista.

2.3. Logistiikka

Jos yhdelle päivälle on useampia keikkoja, ei ole järkevää hajauttaa niitä liikaa ympäri seutua.

2.4. Matkakulut

Etäisyydet voivat olla pitkiä. Kirjasto voisi harkita matkakulujen maksamista esiintyjille. Yksi ratkaisu on rajata keikat maantieteellisesti ja ympäristöystävällisyys edellä: artisti tulee kävellen tai polkupyörällä paikalle.

2.5. Ikäraja

Voivatko alaikäiset lainata ja/tai esiintyä?

2.6. Sitoutuminen

Mitä jos lainaaja ei olekaan paikalla keikan alkaessa? Hän on esimerkiksi unohtanut koko jutun. Tai mitä jos lainaaja peruu lainauksen viime tingassa? Onko tilaajalla vastuuta? Myös esiintyjällä voi olla houkutus perua esitys, koska keikkapalkkiota ei ole tiedossa.

2.7. Korvaukset

Maksuttomuus on koko hankkeen ydin mutta samalla myös ongelma. Suurimmat hyötyjät ovat asiakas ja kirjasto. Mitä jää esiintyjälle? Taasko "artisti maksaa"?

Kaikilla esiintyjillä ei ole myyntituotteita tai halua myydä sellaisia (levyjä, t-paitoja, kenkäharjoja, mitä vain), ja vaikka olisi, ei asiakas välttämättä halua ostaa mitään. Jotain tulouttamista pitäisi kuitenkin keksiä.

Asiakas ja esiintyjä voivat toki sopia muustakin kuin ilmaisesiintymisestä, esimerkiksi pidemmästä keikasta, joka sisältää toivekappaleita, tai räätälöidystä ohjelmasta vaikkapa juhlia varten. Kirjastolla ei siinä tapauksessa olisi mitään roolia.

Muitakin lisäpalveluita voisi kehittää, esiintyjä esimerkiksi voi toimia kirjastokuriirina, joka mainostaa kirjaston tapahtumia ja vie tai palauttaa lainattuja aineistoja maksua vastaan. Myös sponsoria, mainostajaa tai muuta yhteistyötahoa voisi tuoda mukaan: pianisti suosittelee pianonvirittäjää olohuoneen epävireiselle soittimelle, levyttävä artisti myy edustamansa levy-yhtiön tuotteita, jakaa tapahtumatiedotteita jne.

2.8. Eettisyys

Ammattiartistit ja heidän edunvalvojansa voivat pitää ilmaista esiintymistä markkinoiden polkemisena ja muusikkouden halventamisena. Keikkamyyjät voivat pahastua, kun kunnallinen toimija tulee heidän tontilleen. Tyyntyvätkö he sillä, että väitetään hanketta "harrastusluonteiseksi"?

2.9. Laki

Onko olemassa lainsäädännöllisiä esteitä sille, että kirjasto/kaupunki välittää palvelua, jonka joku voi tulkita halpatyövoiman tarjoamiseksi? Kannattaa varmistaa tämä ja muut mahdolliset lakikiemurat.

2.10. Tekijänoikeuskorvaukset

Mikäli kyseessä on pienimuotoinen yksityistilaisuus, tekijänoikeudellisia ongelmia ei pitäisi olla. Jos tilaisuus on julkinen, pitää tehdä esiintymisilmoitus ja tilaajan täytyy maksaa korvaus Teostolle.

2.11. Onnettomuudet ja riidat


Mitä jos esiintyjälle tapahtuu jotain kirjastotehtävää suorittaessa? Tai jos syntyy riitatilanteita lainaajan ja esiintyjän välille tai muita vahinkoja? Kuka korvaa? Millainen vakuutusjärjestelmä hankkeeseen tarvitaan? Taloyhtiöillä on talkoovakuutuksia. Voisiko kaupunki tarjota esiintyjille jotain vastaavaa?