Jouduin keväällä 2015 työttömäksi. Viimeistelin samalla folklevyä. Aloin miettiä, voisinko markkinoida musiikkiani ilmoittautumalla esiintyjäksi, jota voisi "lainata" kirjastokortilla kotiin – tai mihin vain.
Tuumailin käytännön niin, että homma luodaan kirjaston kanssa ja että pitää olla jonkinlainen
ajanvaraussysteemi. Määritellään etukäteen mahdolliset keikka-ajankohdat,
esimerkiksi kymmenen kertaa tietyn viikon sisällä. Asiakas sitten vain ruksaa
haluamansa ajan ja painaa enteriä tai vilauttaa kirjastokorttia.
Ja minä ilmaantuisin sovittuna aikana kitara kourassa ja
huuliharpputeline kaulassa lainaajan kotiovelle.
Innostuin
Se oli mielestänin näppärä idea. Lainaus olisi asiakkaalle
ilmaista. Ohjelmisto koostuisi omista kappaleistani. Keikalla voisin myydä
levyjäni. Vau!
Kirkkaana ajatuksena oli, että systeemi kannattaa tehdä teknisesti
helpoksi ja mahdollisimman epäbyrokraattiseksi niin kirjastolle, esiintyjälle kuin myös lainaajalle.
Bonuksena hanke voisi herättää mediahuomiota, ainakin
aluksi. Ja vaikka huomiota ei tulisi, jutun ensiaskeleet voisi joka tapauksessa dokumentoida yhteistyössä videokuvaajan
kanssa.
Huh, olin intoa täynnä. Tajusin kyllä, että hankkeeseen liittyi
vastuukysymyksiä ja muita haasteita, joista vähäisin ei ollut oma matala
artistiprofiilini.
Äh, mitä niistä!
Ja epäonnistuin
Menin Helsingin kaupunginkirjastossa työskentelevän tuttavani Lassin juttusille. Hän oli alustavasti kiinnostunut – ja siirtyi sitten
seuraavalla viikolla muihin tehtäviin.
Intoni joutui muutenkin koetukselle. Aloin listata hankkeen haasteita.
Niitä oli paljon. Levyni ilmestyi, eikä kukaan huomannut sitä. Työttömyys rassasi
todella paljon. Välillä otti sydämestä. Tunsin epäonnistuneeni, juttu kuivui kasaan.
Sittemmin kirjastokortilla on saanut lainata mitä vain
porakoneista kaupunginorkestereiden kausikortteihin. Tietääkseni ei kuitenkaan
esiintyjiä. Nostetaanpa siis kolmikohtainen idea ja siihen liittyvät yksitoista
haastetta (tiedän, liian monta, eikä siinä vielä ollut vielä kaikkia) uudestaan
esiin.
En ole ideaa sen koommin kehitellyt. Omasta puolestani kuka tahansa
saa viedä tätä eteenpäin tai poimia parhaat palat.
1. Näin lainaus toimii
1.1. Kirjasto
tarjoaa
Kirjasto luo lainausjärjestelmän. Kirjastolla voisi olla esiintyjälista,
pääkaupunkiseudulla esimerkiksi "Helmet-esiintyjä", genreittäin
järjestettynä ja linkein varustettuna.
Kirjaston kannattaa tehdä lainaussivulle selkeät ohjeet,
esimerkiksi: "Palvelu ja esitys ovat lainaajalle maksuttomia. Maksullisista
esiintymisistä lainaaja ja esiintyjä sopivat keskenään."
1.2. Asiakas lainaa
Asiakas valitsee esiintyjän ja vastaa säädyllisistä esiintymisolosuhteista.
Kyse on yksityistilaisuudesta. Lähtökohta on "olohuone riittää". Mikäli
asiakas haluaa muuta kuin lainausjärjestelmässä esiteltyä ohjelmistoa tai palvelua,
neuvottelee hän tästä erikseen esiintyjän tai esiintyjän edustajan kanssa.
Lainaaja saa tallentaa esityksen ja sopimuksenvaraisesti
julkaista sen sosiaalisessa mediassa.
1.3. Esiintyjä
esiintyy
Pääsääntöisesti esiinnytään kevyesti. Ei vahvistinlaitteita,
lyhyt esitys (vaikkapa korkeintaa 15 minuuttia), yksi esiintyjä tai pieni
kokoonpano.
Hanke ei ehkä kiinnosta ammattiartisteja muuten kuin
satunnaisena kokeiluna ja markkinointitemppuna. Sen sijaan puoliammattimaisille
toimijoille, musiikkiopiskelijoille ja harrastajille tässä voisi olla ideaa.
Heille tätä voisi suunnata esimerkiksi näin:
"Uusi levy valmisteilla? Käy testaamassa laulujen
live-kelpoisuus."
"Pianotutkinto tulossa? Karista jännitys ja esitä kappaleet
vieraalla pianolla vieraalle yleisölle."
"Toimiiko bändimatskusi akustisesti? Kokeile lähiolohuoneessa."
2. Hankkeen haasteet
2.1. Kiinnostavuus
Onko musiikkikirjastoilla intoa kehitellä uutta palvelua,
jossa aineistojen sijasta lainataan eläviä ihmisiä? Ovatko lainaajat
innostuneita tilaamaan tuntemattomia ihmisiä kotiinsa? Vaivautuuko kukaan
esiintymään ilmaiseksi?
2.2. Koordinointi
Lainausjärjestelmän ylläpito voi olla haasteellista. Esiintyjän
pitäisi saada hyvissä ajoin tieto lainaajista eli keikkapaikoista ja -ajoista.
2.3. Logistiikka
Jos yhdelle päivälle on useampia keikkoja, ei ole järkevää
hajauttaa niitä liikaa ympäri seutua.
2.4. Matkakulut
Etäisyydet voivat olla pitkiä. Kirjasto voisi harkita
matkakulujen maksamista esiintyjille. Yksi ratkaisu on rajata keikat maantieteellisesti
ja ympäristöystävällisyys edellä: artisti tulee kävellen tai polkupyörällä
paikalle.
2.5. Ikäraja
Voivatko alaikäiset lainata ja/tai esiintyä?
2.6. Sitoutuminen
Mitä jos lainaaja ei olekaan paikalla keikan alkaessa? Hän on
esimerkiksi unohtanut koko jutun. Tai mitä jos lainaaja peruu lainauksen viime
tingassa? Onko tilaajalla vastuuta? Myös esiintyjällä voi olla houkutus perua
esitys, koska keikkapalkkiota ei ole tiedossa.
2.7. Korvaukset
Maksuttomuus on koko hankkeen ydin mutta samalla myös
ongelma. Suurimmat hyötyjät ovat asiakas ja kirjasto. Mitä jää esiintyjälle? Taasko
"artisti maksaa"?
Kaikilla esiintyjillä ei ole myyntituotteita tai halua myydä
sellaisia (levyjä, t-paitoja, kenkäharjoja, mitä vain), ja vaikka olisi, ei
asiakas välttämättä halua ostaa mitään. Jotain tulouttamista pitäisi kuitenkin keksiä.
Asiakas ja esiintyjä voivat toki sopia muustakin kuin
ilmaisesiintymisestä, esimerkiksi pidemmästä keikasta, joka sisältää toivekappaleita,
tai räätälöidystä ohjelmasta vaikkapa juhlia varten. Kirjastolla ei siinä
tapauksessa olisi mitään roolia.
Muitakin lisäpalveluita voisi kehittää, esiintyjä esimerkiksi
voi toimia kirjastokuriirina, joka mainostaa kirjaston tapahtumia ja vie tai palauttaa
lainattuja aineistoja maksua vastaan. Myös sponsoria, mainostajaa tai muuta yhteistyötahoa
voisi tuoda mukaan: pianisti suosittelee pianonvirittäjää olohuoneen
epävireiselle soittimelle, levyttävä artisti myy edustamansa levy-yhtiön tuotteita,
jakaa tapahtumatiedotteita jne.
2.8. Eettisyys
Ammattiartistit ja heidän edunvalvojansa voivat pitää ilmaista
esiintymistä markkinoiden polkemisena ja muusikkouden halventamisena.
Keikkamyyjät voivat pahastua, kun kunnallinen toimija tulee heidän tontilleen. Tyyntyvätkö
he sillä, että väitetään hanketta "harrastusluonteiseksi"?
2.9. Laki
Onko olemassa lainsäädännöllisiä esteitä sille, että
kirjasto/kaupunki välittää palvelua, jonka joku voi tulkita halpatyövoiman
tarjoamiseksi? Kannattaa varmistaa tämä ja muut mahdolliset lakikiemurat.
2.10. Tekijänoikeuskorvaukset
Mikäli kyseessä on pienimuotoinen yksityistilaisuus, tekijänoikeudellisia
ongelmia ei pitäisi olla. Jos tilaisuus on julkinen, pitää tehdä esiintymisilmoitus
ja tilaajan täytyy maksaa korvaus Teostolle.
2.11. Onnettomuudet
ja riidat
Mitä jos esiintyjälle tapahtuu jotain kirjastotehtävää
suorittaessa? Tai jos syntyy riitatilanteita lainaajan ja esiintyjän välille
tai muita vahinkoja? Kuka korvaa? Millainen vakuutusjärjestelmä hankkeeseen
tarvitaan? Taloyhtiöillä on talkoovakuutuksia. Voisiko kaupunki tarjota esiintyjille
jotain vastaavaa?
